Tuomas Muraja -spesiaali

Tuomas Muraja on erittäin mielenkiintoinen henkilö Suomen mediakentässä, joten hän ansaitsee pidemmän artikkelin. Tuomas on ollut töissä Turun Sanomissa ja Helsingin Sanomissa, joista molemmista hän on saanut potkut - Helsingin Sanomien politiikantoimituksesta vieläpä koeajalla. Turun Sanomien ura on jopa kunnioitettava, sillä LinkedIn listaa hänen olleen lähes yksitoista vuotta Turun Sanomilla töissä nousujohteisesti. Jotain kuitenkin tapahtui, jonka jälkeen Murajan uraa on täplittänyt LinkedInin profiilin perusteella työttömyyskausia sekä yleisesti ottaen lyhyitä työsuhteita, jotka potkujen saaminen Helsingin Sanomista koeajalla ikään kuin viimeisteli.



Nykyään Tuomas työllistää itsensä omalla poliittisen keskustelun "faktantarkistussivustolla" nimeltä Faktabaari ja siihen liittyvällä Debattibaarilla. Potkujen saamisessa suomalaisista isoimmista mediataloista ei ole näinä päivinä mitenkään kummallista, ottaen huomioon millaisissa vaikeuksissa perinteinen printtimedia on, ja miten huonosti se on kyennyt vastaamaan muuttuvaan mediakenttään. Se, mikä tekee Tuomas Murajasta mielenkiintoisen, onkin hänen medianäkyvyytensä sekä seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa. Muraja on ollut usein mukana television keskusteluohjelmissa, mukaan lukien A-Studio. Tämäkään ei ole poikkeuksellista, mutta Murajan historia sosiaalisessa mediassa ei anna henkisesti tasapainoisen oloista kuvaa hänestä.



Seuraava tapahtumasarja alkoi Murajan kirjoitettua Suomen Kuvalehteen artikkelin nimeltä "Timo Soini saa vielä ministerinäkin pilkata, päsmäröidä ja nimitellä muita huippupoliitikkoja". Ottamatta kantaa artikkelin sisältöön, Timo Soini julkaisi blogissaan sille vastineen nimeltä "Anarkorasismia ja Murajan mambojumbo", jossa Murajan kirjoitus paheksutaan asiavirhepitoiseksi, elitistiseksi ja kehotetaan seuraavaa: Minä toivoisin, että kovaa työtä tekevä Perussuomalainen duunari ja pienyrittäjä lukisi tämän Murajan mutinat, mambojambon. Tuomas Muraja tulkitsee Soinin kirjoituksen mielenkiintoiseksi silmittömäksi uhkailuksi ja yllyttämiseksi väkivallantekoon. Tästä alkaa hyvin mielenkiintoinen twiittien sarja. En ota kantaa siihen onko twiitit lähetetty alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena, sillä en sitä tiedä, mutta jälki on hyvin sekavaa.

Erkka Railon twiitti tuntuu tuoneen Soinin vastineen Murajan tietoon aamupäivällä 25.10.2015, jonka jälkeen Muraja muuttuu vauhkoontuneeksi ja sekavaksi. Muraja kertoo, että "ne" ovat luvanneet tappaa hänen lapsensa.

Minuutin päästä Muraja väittää, että hän kuolee kohta, ilmeisesti näiden vainoajien toimesta, ja pyytää muita huolehtimaan perheestään (jotka siis vielä minuutti sitten olivat ne uhatut, ei Tuomas itse).

Murajan paniikki ei hellitä iltapäivään mennessä mennessä. Viestien sisältö muuttuu aina vain sekavammaksi. Seuraavaksi hän anelee Timo Soinia henkilökohtaisesti jättämään vanhempansa rauhaan! Lisäksi Muraja väittää Soinin uhkailleen häntä "vertaisverkossa" (torrentit? Tor? Freenet?). Kaiken kukkuraksi Muraja väittää Soinilla olevan yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Huomatkaa sijamuoto "sinulla" eikä "teillä", vaikka hän twiittaa suoraan Perussuomalaisten twitter-tilille. Ymmärtääkseni kyseessä on jo erittäin vakava syytös. Seuraavaksi hän pyytää Soinia (edelleen, "yritä hillitä" muotoilu) hillitsemään Suomen Sisua ja puolustavansa lapsiaan raiskauksilta.

Eikä siinä vielä kaikki. Muraja jatkaa silmittömistä uhkauksista twiittailua vielä 26.10.2015. Seuraavaksi hän näkee koko Ulkoministeriön olevan salaliitossa häntä vastaan.

Tässä vaiheessa Murajan seuraajista ilmaantuu ensimmäiset kannustajat, jotka ilmeisesti lainkaan kyseenalaistamatta hyväksyvät Murajan syytteet siitä, että Timo Soini henkilökohtaisesti usuttaa järjestäytyneen rikollisuuden tappamaan hänet ja perheensä.









Eikä uhkauksille nauramisessa olekaan mitään mieltä. Vaan aina jostain ilmestyy epäileviä tuomaita pilaamaan psykoottisen huvin typerillä kysymyksillään. Lukekaa seuraava keskustelu hyvin tarkkaan.

























Murajalle ei siis ilmeisesti ole tullut puheluita. Hänen ovellaan ei ole käyty. Uhkailuketjuja on etsitty muiden toimesta, mutta niitä ei löydy. Muraja ei suostu toimittamaan kuvakaappauksia uhkailuista. Tilanne kehittyy edelleen, sillä Muraja sanoo nyt, edelleen kuvakaappauksia nettikeskusteluista pyydettäessä, että ei jaa sähköpostiinsa tulleita uhkauksia, ikään kuin ei osaisi lukea mitä pyydetään.

























Kuitenkin hän on aiemmin kertonut, että "inboxiin tai sähköpostiin" (sic) ei ole tullut uhkailuja. Kun kyselijä huomauttaa, että ei edes ole sähköpostien perässä, vastaus on mystinen "Aiemmin ja nyt".


















Yhteenveto tapahtuneesta. Tuomas Muraja syyttää Suomen ulkoministerillä olevan yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tuomas Muraja väittää Suomen ulkoministeriön masinoivan häneen kohdistetun "spam&destroy" kampanjan sekä trollioperaation. Tuomas Muraja väittää Timo Soinin henkilökohtaisesti lähettäneen tappajia hänen perheensä kimppuun. Tuomas Muraja pyytää Soinia vetämään Suomen Sisun takaisin jonka jäsenet aikovat raiskata hänen lapsensa. Ainoat todisteet tämän fantastisen syytevyöryn todenmukaisuudesta on pelkät maininnat seuraaviin keskustelupalstoihin: Iltalehti, Vauva, Suomi24 ja Homma, sekä Tor-vertaisverkkoon, joka ei ole keskustelupalsta.

Tuomas Muraja ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa täydellisesti sekoamassa. Seuraavassa, vanhemmassa esimerkissä joka on päivätty 24.9.2015, hän onnistuu sotkemaan jalkapallon lajiliiton Suomen Palloliiton väkivaltaan yllyttävään Facebook-sivuun. Laittakaa merkille miten Muraja pyrkii perustelemaan Palloliiton olevan syyllinen tuohon kuvaan.


Millaiset seuraamukset Suomessa tällaisesta käytöksestä tulee? Tietenkin seuraamus on kutsu A-Studioon, jonne Tuomas Muraja tupsahtaakin 29.10.2015 tittelillä "toimittaja". Koko keskusteluohjelmassa ei puhuta sanallakaan tästä Murajan twitter meltdownista (linkki Redditin ketjuun josta opin koko asiasta). Muraja kyllä käyttää häpeilemättä ruutuaikaa faktoista, totuudenmukaisuudesta ja journalismista puhumiseen. Muita seuraamuksia ei siis ole kuin nostaminen jalustalle. Tämä kuvio on erittäin häiriintynyt ja se on yksi syy miksi oma mielenkiintoni journalistien seuraamiseen heräsi. Murajan hyväksyminen maan katsotuimpaan keskusteluohjelmaan edustamaan nimenomaan toimittajia on pöyristyttävää.Ikään kuin journalistit muodostaisivat oman sulkeutuneen kastinsa, joka on täysin syyntakeeton sekä immuuni kaikelle mitä he tekevät. Journalistit eivät myöskään kaihda Murajan kaltaisten seuraa, päinvastoin:



Twitterissäni on tällä hetkellä yli 200 journalistia seurattavissa, siis vain ja ainoastaan journalisteja, joista yli puolet seuraa myös Tuomas Murajaa. Pikaisella verkostoanalyysilla voin arvella Tuomas Murajalla olevan vaikutusvaltaa sekä hänen sanomisillaan on kaikupohjaa. Analyysilta syö toki hieman pohjaa se, että Helsingin Sanomien vastaavalla päätoimittajalla Kaius Niemellä on seurattavieni joukossa 180 seuraajaa. Vähintään se kertoo, että Muraja otetaan jollain tasolla vakavasti, jollain tasolla häneen luotetaan ja jollain tasolla häntä kuunnellaan. Muraja kuitenkin liikkuu journalistiseuraajien määrässä laskettuna huipulla. Se kertoo jotain journalismin tilasta Suomessa. Anekdoottien keräily blogissani jatkuu.